Puheenjohtajan terveiset

Oppilaat työskentelivät neljän ryhmissä.

SATAVUOTIAAN SUOMEN DIGILOIKKA KALEVANKANKAALLE JA LENIN-MUSEOON

 

Pohjois-Hervannan koulussa vietettiin ilmiöviikkoa lokakuussa tänä syksynä viikolla 41. Viime vuotiseen ilmiöviikkoon verrattuna tällä kertaa viikkoa päätettiin viettää rajatummissa kehyksissä. Ilmiöviikon kehyskertomukseksi olivat opettajatiimit ja oppilaat valinneet kestävä kehitys. Oppilaita opastettiin näihin teemoihin oppitunnilla: kestävä kehitys ja ruoka, energian säästäminen ja miten kestävä kehitys näkyy arjessa, esimerkiksi turhan kulutuksen välttämisenä ja energian säästämisenä. Historiassa yhtenä teemana oli mm. kestävä kehitys ja rauha. Suomen satavuotisjuhlakauden lähestyessä päätettiin tehdä digiloikka paikallishistoriaan:

Kalevankangas ja Leninin-museo.

Tarkoituksena tässä historiallisessa Digiloikassa oli kehitellä pedagoginen malli, miten historiallista tietoa voidaan mallintaa tablettitietokoneilla historiallisessa kontekstissa Kalevankankaalla ja Lenin museossa. Oppilaille annettiin aiheet, jotka kaikki sivusivat Suomen itsenäistymisen historiaa. Tablettitietokoneet saimme lainaksi täksi viikoksi Tampereen kaupungilta. Oppilaita tässä projektissa oli kaksi kahdeksannen luokan historian ryhmää yhteensä 39 oppilasta. Oppilaista noin puolet oli maahanmuuttaja oppilaita. 

Opettajia projektissa oli liki kymmenen. Oppilaat jaettiin neljän ryhmiin ja kukin ryhmä valitsi joukostaan ryhmän johtajan, joka vastasi kuvauksesta ja projektin toteutumisesta. Projekti noudatteli kahdeksannen luokan opetussuunnitelmaa. Projekti toteutettiin Office365 Sway -ohjelmalla. Kunkin projektityön lopussa arviointiin mitä opin ja miten työ liittyy kestävän kehityksen teemaan. Havainnoinnin lisäksi kaikki projektissa olleet opettajat haastateltiin ja lisäksi yksi oppilas kustakin ryhmästä. Lisäksi toisessa ryhmässä toteutettiin ryhmähaastattelu. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin.

Kalevankangas oppimisympäristönä

Oppilaita opastettiin Kalevankankaalla historiallisille lähteille: Väinö Linna, sankarihaudat sekäpunaisten ja valkoisten muistomerkit. Tämä jälkeen oppilaat kuvasivat projektitöihinsä tablettitietokoneella historiallisia muistomerkkejä ja liittivät ne tekstin kera työhönsä. 

Lenin-museo oppimisympäristönä

Toinen kahdeksannen luokan ryhmä teki museovierailun Lenin-museoon. Siellä ryhmän oppilas Mikael haastatteli Lenin museon erikoistutkija Miaa. Tästä haastattelusta tehtiin videotallenne, joka liitettiin projektityöhön. Lenin-museossa museolehtori Hanna Yli-Hinkkala johdatteli oppilaat sisällissodan teemaan Suomen itsenäistymisessä. Erityisesti oppaan oppilaiden osallisuutta korostavat draamahetket jäivät oppilaiden mieliin ja avasivat tutkittavaa asiaa sekä  Suomenitsenäistymisen kohtalonhetkiä. Museokäynnin lopuksi oppilaat kuvasivat töihinsä Lenin-museon,lähinnä Suomen itsenäistymistä koskevaa näyttelyä.

 

Oppilaiden kokemuksia projektista:

” Lenin museo oli ihan mukava kokemus, mutta museo oli vähän pieni. Oppimisympäristönä ainakin mielenkiintoisempi kuin koulu. Opimme enemmän Leninistä ja Suomen historiasta. ”Kestävän kehityksen kannalta menimme sinne bussilla.”

”Opimme liikkumaan hautausmaalla. Käytöstavat.” Sieltä löytyi paljon Suomen historiaa.” Hautausmaan koko yllätti.” Nykyrauha on kestävän kehityksen tulos”.” Mielestämme projektin tekeminen sujui meiltä hyvin. Kaikki osallistuivat työhön ja kaikki saivat tehdä oman osuutensa työstä.”  Opimme myös työskentelemään ryhmässä ja käyttämään Sway:tä.”

Projektissa mukana olleiden opettajien kokemuksia:

” Tärkeetä, että saatiin laitteet ulkopuolelta.” Tyttöjen työ, musiikki taustalla, oli visuaalisesti hieno.” ”Opettaja auttoi.”  ”Sway-ohjelmassa törmättiin video-ohjelman puutteeseen.””iPadinkäyttö sujui hienosti ja oli luoteva työväline kuvauksissa.”

”Tällainen oppiminen on mukavaa ja sopii toisille, jotka pystyvät näyttämään, että on erilaista osaamista. Toisille tällainen tutkiva oppiminen löyhemmässä ohjauksessa ei sovi. Se näkyy erityisopettajan silmin aika tarkasti, joilla ei tällaisia taitoja ole. Tämä kuitenkin tukee oppilaita, joilla on oppimisvaikeuksia. Vaikeetahan nuo historian teksti ovat.”

 

Johtopäätökset ja arviointi

Tällä kertaa Pohjois-Hervannan koulun ilmiöviikko toteutettiin strukturoidummassa muodossa kuin viime kevään vastaava viikko. Tätä pidettiin hyvänä asiana. Digiloikkaprojektin todennusta auttoi koulun johdon tuki, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hallinnosta lainatut tablettitietokoneet (iPadit) ja koulun atk-henkilöstön tuki. Oppilaat ottivat nopeasti tablettitietokoneet haltuunsa (vrt. Ops ja tieto- ja viestintätekninen osaaminen 2016). Tämän Digiloikan toteutus ilman tablettitietokoneita olisi ollut aivan toisenlainen, kuten yksi opettaja haastattelussa mainitsikin: ”Tuotokset olisivat olleet julisteita, ei olisi päästy tähän loistavaan kuvan ja äänen vuorovaikutukseen.” (vrt. Ops ja monilukutaito 2016)

Teknologia itsessään ei tuo varsinaisesti lisää oppimiseen vaan se on perinteisen opiskelun tukemista siten, että se johtaa ymmärtävään, syvälliseen oppimiseen. Sen sijaan tärkeää ovat ne älylliset ja sosiaaliset toiminnot, joiden avulla oppilaat ottavat teknologian haltuun. Tässä kokeilussa oppilaat oppivat nopeasti Office365- Sway -ohjelman käytön. Vain videon tekeminen ja äänen musiikin liittäminen projektitöihin vaati opettajan tai atk-henkilön tukea. Me kaikki opimme tässä projektissa sekä oppilaat että opettajat!

 

Kirjoittaja ja kuva: Auli Ojala FT, KL 

Lähteet: Peruskoulun opetussuunnitelmat 2016 Oph, Hki

 

 

 

 

 

Prof. opettajankouluttaja Hülya Güvenç ja FT Auli Ojala esittelee Yrityskylä Pirkanmaata. (AO Ja HG)
Kuvassa Okan yliopiston taloustiedekunnan dekaani Prof. Guner Gursoy antaa ohjeita ryhmälle. (ist19)
OKAN pääovi
kokous
esittely Auli Ojala

Suomessa on talousongelmaisia ja nimenomaan nuoria talousongelmaisia enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Näin toteaa Taloudellisen Tiedotustoimiston tuore tutkimus: Mun elämä, mun rahat. Koulua huudetaan nytkin apuun. Taloustiedon opetusta on lisättävä kaikilla asteilla ja nimenomaan perusopetuksessa, jolloin saadaan haarukoitua koko ikäluokka mukaan taloustiedon opetukseen. Nuorten kasvava pikavippikierre ja rahan huolimaton käyttö ei ole pelkästään Suomen ongelma. Ongelma on tuttu kaikkialla Euroopassa. Tähän haasteeseen lähtivät Eurooppa tasolla vastaamaan Okan yliopiston taloustieteellinen tiedekunta Istanbulista, Turkista ja Valencian Polyteknillinen korkeakoulu Espanjasta ja Finlit Parners Oy Suomesta, yhdessä Taloustiedon Opettajien kanssa. 

Mukana tässä Erasmus + - ohjelmassa on muutamia ohjelmointiyrityksiä Turkista ja Espanjasta sekä eri taloussäätiöitä molemmista maista. Taloustietoa ja taloustietämystä voidaan oppia todentuntuisesti, pelillisesti story- kerronnan avulla. Tarkoituksena on kehittää taloustietopeli MoneyGame, joka soveltuu eri luokka-asteille Euroopassa. Turkki ja Espanja aikovat jalostaa peliä vielä omiin opetussuunnitelmiinsa. Myös TAT:n Yrityskylä -opetuskonsepti; Yrityskylä Pirkanmaa oli mallina esillä taloustiedon opetuksesta ensimmäisessä kokouksessa Istanbulissa helmikuun alussa. Seuraava kokous onkin sitten Helsingissä kesäkuun alkupuolella. Pelin kehittämistä jatketaan Okan yliopiston BlackBoard oppimisalustalla ideoimalla, tekemällä ja oppimalla yhdessä. 

 

Kirjoittaja Auli Ojala FT, KL, Taloustieto Opettajien pj. osallistui suunnittelukokoukseen Istanbulissa

YRITYSKYLÄ

PIRKANMAA ESILLÄ

 KAPKAUPUNGISSA 

KANSAINVÄLISESSÄ

 KONFERENSSISSA

International Population Conferenssi kokoontui tällä kertaa Kapkaupungissa 27.kerran lokakuun ja marraskuun vaihteessa  2017. Aiempia kokouksia on ollut mm. Ranskassa, Intiassa, Usa:ssa ja naapurimaassamme Ruotsissa. Konferenssin tarkoituksena on tutkimuksen keinoin selvittää köyhyyttä, maastamuuttoa, pakolaisuutta ja liikasyntyvyyttä. Osallistujia tähän konfrenssiin oli 130 maasta ja hyväksyttyjä esityksiä  päivittäin toista tuhatta viiden päivän aikana. Kaiken kaikkiaan osallistujia 1500. Seuraava vastaava konfrenssi on neljän vuoden päästä Intiassa. Kokouksen neuvoa antavaan neuvostoon valittiin ensi kertaa nainen presidentiksi, tohtori Anastasia Gage  (USA).

Konfrenssin lukuisia esitelmiä kuunnellessa tuli selväksi, että köyhyys Afrikassa on vähentynyt, mutta erot köyhien ja rikkaiden välillä on silti suuret.  Avuksi tähän tarjotaan koulutusta, nimenomaan naisten koulutusta. Tytöt avioituvat nuorina ja koulut jäävät kesken. Koskettavaa oli kuunnella nauhalta nigerialaisen15-vuotiaan tytön puhe luokastaan, jossa puolet luokan tytöistä oli raskaana. Myös Etelä- Afrikan edesmennyt, arvostettu presidentti Nelson Mandela piti koulustusta vahvimpanana aseena, jolla voidaan muuttaa maailmaa! Oma tutkimukseni koski koulutustaYrityskylä Pirkanmaata: Miten rehtorit, opettajat ja oppilaat käsittävät yrittäjyyskasvatuksen. Siinä haastateltiin yli 200 kuudesluokkalaista, 37 rehtoria ja opettajaa. Opettajat pitivät Yrityskylää hyvänä ja relevanttina opetusmenetelmänä, oppilaat taas pitivät Yrityskylä vierailusta ja siitä ammatista, jonka he olivat valinneet. He oppivat mistä raha tulee ja miten sitä käytetään! Rehtorit puolestaan olivat epävarmoja määrittämään mitä yrittäjyyskasvatus on. Koulun vahvuutena he kuitenkin näkivät painostuluokat ja osaavan henkilökunnan.

pj. Auli Ojala syksy 2017

NÄPPÄILYTAITOJA TARVITAAN  DIGIAJAN OPPIMISESSA

Uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan syksyllä 2016. Kuntien tiukka rahatilanne hidastaa koulujen siirtymistä digimaailmaan. Opetussuunnitelman uudistaminen mullistaa paitsi opetuksen sisällön myös oppimisen tavat! Sanoma Pron toimitusjohtaja Kirsi Harra –Vauhkonen toteaakin Kauppalehden artikkelissa 25 helmikuuta 2015 seuraavasti:

”Kaunokirjoituksesta luopuminen  ei ehkä ole niin merkittävä asia kuin miltä se kuulostaa, sillä käsin tekstaaminen säilyy edelleen opetussuunnitelmassa, mutta varmastikin on aika vaihtaa kaunokirjoitus näppäilytaitojen oppimiseen. Uskon, että konekirjoitus (nyk. näppäilytaito) on nykykoululaiselle aivan välttämätön taito.”

Mielestäni Kirsi Harra –Vauhkonen puhuu asiaa. Kädentaidot ovat  edelleen tärkeitä ja niiden asema säilyykin opetussuunnitelmassa , mutta näppäilytaitoja tarvitaan ihan joka oppiaineen oppimisessa kun siirrytään  uuden opetussuunnitelman mukaisesti oppilaalle tulevaisuuden taitoja opettamaan. Opetussuunnitelmassa painottuvat oppimisen moninaisuus ja monipuolisuus eli ryhmätyö-, viestintä- ja projektityötaidot sekä arjen taidot, joista tärkeimpänä pidän teknologian käyttöä oppimisen apuna.  Näppäilytaitoja tarvitaan nyt entistä enemmän!

TTOP ry

Auli Ojala

puheenjohtaja

PDF-tiedosto12SVKK-T.Suomalainen (1).pdf (92 kB)
FT Auli Ojala
Olli Rehn
Suomen Pankin johtaja Olli Rehn

 

RAHASTA PITÄÄ PUHUA - TALOUSTAIDOSTA UUSI KANSALAISTAITO

kokosi lukuisan joukon opettajia ja järjestöjen edustajia OP Vallillaan 10.10. OP pääjohtaja Timo Ritakallio avasi tilaisuuden ja korosti taloustaidon osaamisen tärkeyttä  niin kouluissa kuin muuallakin yhteiskunnassa. Muina puhujina olivat Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, Finassialan toimistusjohtaja Piia-Noora Kauppi ja Pörssisäätion toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.  Kaikilla näillä arvovaltaisilla puhujilla oli yhteinen huoli: Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus on noussut historiallisen korkealle.

Samaan aikaan on myös suomalaisten maksuhäiriöt  lisääntyneet- erityisesti nuorten kohdalla. Asiaan ovat kiinnittäneet huomiota mm. Suomen Pankki ja EU:n pankkivalvoja. Olisikohan tähän ratkaisuksi taloustataidosta uusi kansalaistaito, johon pureuduttaisiin vahvasti  jo peruskoulussa. Tätä tukee Talous ja Nuoret (TAT) tutkimus opettajien talousosaamisesta, jossa toivotaan talousosaamista opetusta jo peruskoulussa vahvistettavan. Lopuksi oli tilaisuudessa leikimielinen tiimityö: keksi sopiva slogan. Meidän ryhmän yksi talousslougan oli:

pikavipit alas ja säästäminen ylös!

pj. Auli Ojala

TALOUSTIEDON OPETUS TARVITSEE KASVOJEN KOHOTUSTA (AULI OJALA)

 

Kalmi, Maliranta ja Alanko pureutuvat Kansantaloudellinen aikakausikirjan artikkelissa (4/2019) Kohti tiiviimpää vuorovaikutusta koulujen ja taloustiedon opetuksen ja taloustieteen välillä tärkeään asiaan eli miten taloustietoa tulisi opettaa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, niin peruskoulussa kuin toisella asteellakin. He viittaavat lukuisiin seminaareihin ja tutkimuksiin , joita talousosaamisen puutteen johdosta on esitetty viime vuonna. (TAT2019) Nuoret velkaantuvat ja pikavipit kasvavat hurjaa vauhtia vuosi vuodelta. Huolena on, että kansalaisilla on riittämätön talousosaaminen oman taloutensa hallitsemiseen. Johtopäätöksissä he toteavat taloustiedon osaamisen puutteen niin opettajakoulutuksessa kuin oppimateriaaleissakin.                 Taloustieteellisen opintojen vähäisyys on vakava haaste opettajakoulutuksessa niin taloustietoa opettaville aineenopettajille kuin luokanopettajillekin. 

 Käytännön haasteena on myös se, että talousasioille annettu tuntimäärä ei mahdollista syvällistä talousasioiden opettelua.  Talousasioiden opetuksessa kokemukselliset menetelmät ovat tehokkaita, mutta tarvitsevat siihen riittävästi aikaa. Miten akateemiset taloustieteilijät pystyisivät antamaan panoksensa koulujen taloustaidon opetuksen  kehittämiseen?         Tekemällä tutkimusta opetuksen ja opetusmenetelmien vaikuttavuudesta, osallistumalla oppikirjojen laadintaan, järjestämällä opettajien täydennyskoulusta sekä valmistamalla lukiolaisille taloustiedosta verkko-oppimismateriaaleja.

Ja lopuksi: pitäisikö taloustiedon olla koulussa oma oppiaine? Yleinen mielipide on, että talousasioita ei käsitellä koulussa tarpeeksi. Opetussuunnitelmissa ne kuitenkin tulevat esille melko monipuolisesti. Joissain maissa kuten esimerkiksi Ranskassa ja Alankomaissa taloustieto on oma oppiaineensa. Saksassa tilanne vaihtelee osavaltioittain. Uusi taloustiedon oppiaine loisi uusia mahdollisuuksia kehittää taloustiedon ensimmäisen ja toisen asteen oppisisältöjä.  Samalla se loisi yhtenäistä talouden opintopolkua perusasteelta toiselle asteelle.

 

Lähde: Panu Kalmi, Mika Maliranta ja Saija Alanko. Kohti tiiviimpää vuorovaikutusta koulujen ja taloustiedon opetuksen ja talotieteen välillä. Kansantaloudellinen aikakauskirja. 4 / 2019.