Puheenjohtajan terveiset

Oppilaat työskentelivät neljän ryhmissä.

SATAVUOTIAAN SUOMEN DIGILOIKKA KALEVANKANKAALLE JA LENIN-MUSEOON

 

Pohjois-Hervannan koulussa vietettiin ilmiöviikkoa lokakuussa tänä syksynä viikolla 41. Viime vuotiseen ilmiöviikkoon verrattuna tällä kertaa viikkoa päätettiin viettää rajatummissa kehyksissä. Ilmiöviikon kehyskertomukseksi olivat opettajatiimit ja oppilaat valinneet kestävä kehitys. Oppilaita opastettiin näihin teemoihin oppitunnilla: kestävä kehitys ja ruoka, energian säästäminen ja miten kestävä kehitys näkyy arjessa, esimerkiksi turhan kulutuksen välttämisenä ja energian säästämisenä. Historiassa yhtenä teemana oli mm. kestävä kehitys ja rauha. Suomen satavuotisjuhlakauden lähestyessä päätettiin tehdä digiloikka paikallishistoriaan:

Kalevankangas ja Leninin-museo.

Tarkoituksena tässä historiallisessa Digiloikassa oli kehitellä pedagoginen malli, miten historiallista tietoa voidaan mallintaa tablettitietokoneilla historiallisessa kontekstissa Kalevankankaalla ja Lenin museossa. Oppilaille annettiin aiheet, jotka kaikki sivusivat Suomen itsenäistymisen historiaa. Tablettitietokoneet saimme lainaksi täksi viikoksi Tampereen kaupungilta. Oppilaita tässä projektissa oli kaksi kahdeksannen luokan historian ryhmää yhteensä 39 oppilasta. Oppilaista noin puolet oli maahanmuuttaja oppilaita. 

Opettajia projektissa oli liki kymmenen. Oppilaat jaettiin neljän ryhmiin ja kukin ryhmä valitsi joukostaan ryhmän johtajan, joka vastasi kuvauksesta ja projektin toteutumisesta. Projekti noudatteli kahdeksannen luokan opetussuunnitelmaa. Projekti toteutettiin Office365 Sway -ohjelmalla. Kunkin projektityön lopussa arviointiin mitä opin ja miten työ liittyy kestävän kehityksen teemaan. Havainnoinnin lisäksi kaikki projektissa olleet opettajat haastateltiin ja lisäksi yksi oppilas kustakin ryhmästä. Lisäksi toisessa ryhmässä toteutettiin ryhmähaastattelu. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin.

Kalevankangas oppimisympäristönä

Oppilaita opastettiin Kalevankankaalla historiallisille lähteille: Väinö Linna, sankarihaudat sekäpunaisten ja valkoisten muistomerkit. Tämä jälkeen oppilaat kuvasivat projektitöihinsä tablettitietokoneella historiallisia muistomerkkejä ja liittivät ne tekstin kera työhönsä. 

Lenin-museo oppimisympäristönä

Toinen kahdeksannen luokan ryhmä teki museovierailun Lenin-museoon. Siellä ryhmän oppilas Mikael haastatteli Lenin museon erikoistutkija Miaa. Tästä haastattelusta tehtiin videotallenne, joka liitettiin projektityöhön. Lenin-museossa museolehtori Hanna Yli-Hinkkala johdatteli oppilaat sisällissodan teemaan Suomen itsenäistymisessä. Erityisesti oppaan oppilaiden osallisuutta korostavat draamahetket jäivät oppilaiden mieliin ja avasivat tutkittavaa asiaa sekä  Suomenitsenäistymisen kohtalonhetkiä. Museokäynnin lopuksi oppilaat kuvasivat töihinsä Lenin-museon,lähinnä Suomen itsenäistymistä koskevaa näyttelyä.

 

Oppilaiden kokemuksia projektista:

” Lenin museo oli ihan mukava kokemus, mutta museo oli vähän pieni. Oppimisympäristönä ainakin mielenkiintoisempi kuin koulu. Opimme enemmän Leninistä ja Suomen historiasta. ”Kestävän kehityksen kannalta menimme sinne bussilla.”

”Opimme liikkumaan hautausmaalla. Käytöstavat.” Sieltä löytyi paljon Suomen historiaa.” Hautausmaan koko yllätti.” Nykyrauha on kestävän kehityksen tulos”.” Mielestämme projektin tekeminen sujui meiltä hyvin. Kaikki osallistuivat työhön ja kaikki saivat tehdä oman osuutensa työstä.”  Opimme myös työskentelemään ryhmässä ja käyttämään Sway:tä.”

Projektissa mukana olleiden opettajien kokemuksia:

” Tärkeetä, että saatiin laitteet ulkopuolelta.” Tyttöjen työ, musiikki taustalla, oli visuaalisesti hieno.” ”Opettaja auttoi.”  ”Sway-ohjelmassa törmättiin video-ohjelman puutteeseen.””iPadinkäyttö sujui hienosti ja oli luoteva työväline kuvauksissa.”

”Tällainen oppiminen on mukavaa ja sopii toisille, jotka pystyvät näyttämään, että on erilaista osaamista. Toisille tällainen tutkiva oppiminen löyhemmässä ohjauksessa ei sovi. Se näkyy erityisopettajan silmin aika tarkasti, joilla ei tällaisia taitoja ole. Tämä kuitenkin tukee oppilaita, joilla on oppimisvaikeuksia. Vaikeetahan nuo historian teksti ovat.”

 

Johtopäätökset ja arviointi

Tällä kertaa Pohjois-Hervannan koulun ilmiöviikko toteutettiin strukturoidummassa muodossa kuin viime kevään vastaava viikko. Tätä pidettiin hyvänä asiana. Digiloikkaprojektin todennusta auttoi koulun johdon tuki, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hallinnosta lainatut tablettitietokoneet (iPadit) ja koulun atk-henkilöstön tuki. Oppilaat ottivat nopeasti tablettitietokoneet haltuunsa (vrt. Ops ja tieto- ja viestintätekninen osaaminen 2016). Tämän Digiloikan toteutus ilman tablettitietokoneita olisi ollut aivan toisenlainen, kuten yksi opettaja haastattelussa mainitsikin: ”Tuotokset olisivat olleet julisteita, ei olisi päästy tähän loistavaan kuvan ja äänen vuorovaikutukseen.” (vrt. Ops ja monilukutaito 2016)

Teknologia itsessään ei tuo varsinaisesti lisää oppimiseen vaan se on perinteisen opiskelun tukemista siten, että se johtaa ymmärtävään, syvälliseen oppimiseen. Sen sijaan tärkeää ovat ne älylliset ja sosiaaliset toiminnot, joiden avulla oppilaat ottavat teknologian haltuun. Tässä kokeilussa oppilaat oppivat nopeasti Office365- Sway -ohjelman käytön. Vain videon tekeminen ja äänen musiikin liittäminen projektitöihin vaati opettajan tai atk-henkilön tukea. Me kaikki opimme tässä projektissa sekä oppilaat että opettajat!

 

Kirjoittaja ja kuva: Auli Ojala FT, KL 

Lähteet: Peruskoulun opetussuunnitelmat 2016 Oph, Hki

 

 

 

 

 

NUORET TARVITSEVAT TALOUSTIEDON OPETUSTA

Helsingin Sanomat on äskettäin julkaissut tutkimuspäällikkö Tarja Kallosen ja toiminnanjohtaja Juha A. Pantzarin kirjoituksen otsikolla ”Nuorten taloustaito tarvitsee strategian”.  Kirjoitus kohdistaa huomion todella tärkeään asiaan ja voin omalta osaltani yhtyä siinä esitettyihin näkemyksiin ehkä hallitusohjelmavaatimusta lukuun ottamatta. Tämä siksi, etten usko kaikkien asioiden kirjaamiseen hallitusohjelmissa, vaikka pidänkin tärkeänä käytännön yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttavia strategioita.  Käytännön toimet ovat tärkeämpiä kuin kirjaaminen: miten taloustaidon opetus jalkautetaan koko ikäluokalle, miten yrittäjyyskasvatus ja yrittäjämäinen oppiminen ja tietojohtaminen saadaan koulun jokapäiväiseen arkeen.

Taloustiedon opetus on kouluissa jäänyt liian vähälle huomiolle, mikä osaltaan heikentää nuorten kykyä selviytyä elämän arjesta. Talouden perusasioiden pitäisi tulla nuorille tutuiksi jo peruskoulussa. On tehtävä selväksi kuinka yhteiskunta toimii ja mikä on kunnan tai valtion tehtävä. On karsittava pois harhaluulot siitä, että julkinen sektori hoitaa asiat yksilön puolesta tekeepä tämä mitä virheitä tahansa. Yhteiskunta ei elätä ketään, ellei sille luoda tähän resursseja. Jokainen on omalta osaltaan vastuussa siitä, että luo kykyjensä mukaan resursseja yhteisiin tarpeisiin eikä pelkästään kuluta niitä.

Taloustiedon opetuksen tehtäviin kuuluu selvittää nuorille, mitä elämä maksaa sekä miten menoja ja tuloja pidetään tasapainossa. Tätä varten on myös järjestetty taloustietokilpailuja sekä perehdytetty oppilaita valtion ja kuntien toimintaan omassa ympäristössään. Eräs Taloustiedon Opettajat ry:n tavoite on viime vuosina edennyt suotuisissa merkeissä ja se on näppäilytaitojen oppiminen. Se on edellytys myös kunnollisen kielen käyttämiselle kommunikoinnissa sen sijaan, että käytetään keskeneräisiä sanoja, virheellisiä lauseita jne kuten on nähtävissä sosiaalisen median valtavirroissa.

Toivon kovasti, että myös Suomi ottaisi käyttöön taloustiedon ja taloushallinnan perusteita vahvistavan koulutusstrategian. Tässä kohdin taloustiedon opettajia tarvitaan entistä suuremmassa roolissa. Voi todeta, että taloustiedon perusteiden hallinta on osa ihmisten selviytymis-strategiaa samaan tapaan kuin terveydenhoito auttaa keventämään sairaanhoidon kuluja.

 

 

Tampereella tammikuussa 2015

Auli Ojala TTOP pj.









 

 

KURKISTUS SUOMALAIS-VENÄLÄISEEN KAUPPAKAMARIIN

 

Suomalais-Venäläinen kauppakamari (SVKK) toimii Pietarin Suomi-talossa, mihin on keskittynyt huomattava joukko suomalaisia Venäjän kaupan osaajia. Kauppakamarin aluejohtaja Tarmo Suomalainen kertoo kamarilla olevan kuutisenkymmentä venäläistä jäsenyritystä, joista 5 on naisvetoisia. Aluejohtaja sanoo viihtyvänsä tehtävissään ja katsoo, että venäläisen yrityskulttuurin voi oppia ja tehdä hyvää yhteistyötä venäläisyritysten kanssa. Suomalaisista Venäjän kauppaa harjoittavista ja kauppakamarin kanssa toimivista yrityksistä Suomalainen mainitsee mm. Nokian Renkaat, YIT:n, Nesteen, Nordean, S- ja K-ryhmät sekä Valion ja Atrian. Kauppakamari järjestää vuosittain myös Suomessa kursseja Venäjän kaupasta kiinnostuneille vientiä suunnitteleville yrityksille

 

PDF-tiedostoOpetussuunnitelmat+uudistuvat.pdf (95 kB)
OPETUSSUUNNITELMAT + UUDISTUVAT 2016

NÄPPÄILYTAITOJA TARVITAAN  DIGIAJAN OPPIMISESSA

Uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan syksyllä 2016. Kuntien tiukka rahatilanne hidastaa koulujen siirtymistä digimaailmaan. Opetussuunnitelman uudistaminen mullistaa paitsi opetuksen sisällön myös oppimisen tavat! Sanoma Pron toimitusjohtaja Kirsi Harra –Vauhkonen toteaakin Kauppalehden artikkelissa 25 helmikuuta 2015 seuraavasti:

”Kaunokirjoituksesta luopuminen  ei ehkä ole niin merkittävä asia kuin miltä se kuulostaa, sillä käsin tekstaaminen säilyy edelleen opetussuunnitelmassa, mutta varmastikin on aika vaihtaa kaunokirjoitus näppäilytaitojen oppimiseen. Uskon, että konekirjoitus (nyk. näppäilytaito) on nykykoululaiselle aivan välttämätön taito.”

Mielestäni Kirsi Harra –Vauhkonen puhuu asiaa. Kädentaidot ovat  edelleen tärkeitä ja niiden asema säilyykin opetussuunnitelmassa , mutta näppäilytaitoja tarvitaan ihan joka oppiaineen oppimisessa kun siirrytään  uuden opetussuunnitelman mukaisesti oppilaalle tulevaisuuden taitoja opettamaan. Opetussuunnitelmassa painottuvat oppimisen moninaisuus ja monipuolisuus eli ryhmätyö-, viestintä- ja projektityötaidot sekä arjen taidot, joista tärkeimpänä pidän teknologian käyttöä oppimisen apuna.  Näppäilytaitoja tarvitaan nyt entistä enemmän!

TTOP ry

Auli Ojala

puheenjohtaja

PDF-tiedosto12Jykes+ja+hki-keskus,+Pietari (2).pdf (89 kB)
JYVÄSKYLÄN, HELSINGIN JA TURUN BISNES KESKUKSET PIETARISSA - yrityskontakteja ja Venäjä-osaamista
PDF-tiedostoPIETARIN UUTISIA.pdf (398 kB)
FT Auli Ojala
PDF-tiedosto12SVKK-T.Suomalainen (1).pdf (92 kB)
FT Auli Ojala

LUOVASTI YHDESSÄ MUUTOKSEEN - AINEOPETTAJALIITON SEMINAARI JÄSENILLEEN

 

Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat, opetuksen sähköistyminen ja muutoksen vaikutukset aineopettajuuteen olivat aiheena aineopettajaliiton seminaarissa 7.11 Paasitornissa Helsingissä. Mukana oli vain noin 50 aineopettajaa. Enemmänkin olisi sopinut tähän ilmaiseen koulutukseen. Tulkaapa ensi kerralla joukolla mukaan! Aineopettajaliiton puheenjohtaja Anneli Rantamäki avasi tilaisuuden ja sen jälkeen kansliapäällikkö Anita Lehikoinen selosti ajankohtaista koulutuspolitiikassa. Sotenkeskeneräisyyden vuoksi ministeri Grahn-Laasonen ei voinut osallistua tilaisuuteen. Lehikoinen puhui säästöistä, joihin soteratkaisukin vaikuttaa merkittävästi kuntatasolla ja tällöin se vaikuttaa myös koulutukseen. Miten kunnat investoivat koulutukseen kun menot kasvavat kasvamistaan.Opettajakoulutusta uudistetaan ja digitaalisuus on tullut jäädäkseen opetukseen. Turvapaikanhakijat ovat uusi haaste valtion ja kuntien taloudelle. Heidän lopullinen määrä, jotka voivat Suomeen jäädä ratkaistaan maalis-huhtikuun vaihteessa.  Mielenkiintoista oli myös käsite osaamisen tunnistamisen yksikkö, jota kaavaillaan koulutuksen uudistamishankkeille Opetushallituksen yhteyteen. Kansliapäällikön huolenaiheena olivat myös meille kaikille tutut asiat: oppilaiden osaamistason lasku, maahanmuuttajien ja kantaväestön osaamisen erot sekä koulujen väliset erot osaamisessa. Nämä erot ovat kuitenkinkansainvälisissä vertailuissa pieniä.

Monilukutaito oppisen avaimena uusissa opetussuunnitelmissa

 

Opetusneuvos Minna Harmanen selvitteli monilukutaitoa opetussuunnitelmallisesta näkökulmasta. Monilukutaitolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan taitoja. Tieto- ja viestintätekninen osaaminen on tärkeä kansalaistaito ja sen vaikutukset näkyvät kaikissa oppiaineissa. Kamerakynän pedagogiikkaa monilukutaidon välineenä kertoili mediapedagogi Ismo Kiesiläinen. Kamera vaan kouraan ja ulos kuvien javideoiden ottoon! Tässä olisi meidänkin taloustiedon opettajille ja historian opettajille opetusvinkkien aiheita. Kuvata museokäyntejä, yrityskäyntejä ja mallintaa opittava asia verkossa esim Office365 tekniikalla. Näin oppilaat oppisivat tietoviestimien käyttöä, opittavan asian ja ennen kaikkea näin opetussuunnitelmaan vietäisiin käytäntöön, jossa koulun toimintaympäristö otettaisiin huomioon. 

 

Ulos siiloista ja tielle systeemiseen ymmärrykseen !

 

Tulevaisuudentutkija, dosentti Arto O. Salonen johdatteli kuulijat ajatukseen systeeminen ymmärrys on esityksen avain. Elämän eri alueet ovat markkinalisoituneet. Mielenterveyden takia työkyvyttömyyseläkkeelle  jäävien määrä on kasvanut. Salonen viittasi Gandhin sanoin ” Nopeudesta ei ole hyötyä, jos suunta on väärä”. Kysymykseen mikä saa ihmisen kukoistamaan dosentti Salonen linjasi seuraavia päätelmiä: voimaannuttavat kohtaamiset, jaettu ymmärrys, moniäänisyys ja kohtaava läsnäolo. ”Onko kukoistavan perheen, työpaikan ja kansakunnan idea siinä, että minä haluan sinut loistamaan”, kyseli dosentti? Ratkaisuksi näihin kysymyksiin Salonen painotti seuraavia asioita: tavoiteltavinta on saada muut kokemaan itsensä vahvoiksi ja onnistuja on se, joka saa muut ylittämään itsensä. Edellä mainitut ominaisuudet ovat myös hyvän johtajuuden avaimia. Muina esiintyjinä tilaisuudessa olivat Mato Valtonen ja tilaisuuden juontajana ollut Ismo Jokinen.Koulutustilaisuuden lopuksi pidettiin aineopettajaliiton vuosikokous, johon osallistuivat jäsenjärjestöjen edustajat.

 

 

 

 

Kirjoittaja: Auli Ojala TTOP ry:n pj

 

 

 

 

 

 

EUROOPAN POHJOINEN TURVALLISUUS

 

Euroopan pohjoinen turvallisuus seminaari kokosi 3.11 Tampere taloon historian ja yhteiskuntaopin opettajia ympäri Suomea. Aihe oli vakava ja ajankohtainen. Erikoistutkija Hiski Haukkala ulkoministeriöstä esitteli ja kuvaili mitä haasteita Venäjä asettaa pohjoisen Euroopan turvallisuudelle. Asiasta nousi vilkas keskustelu.  Prof Sanna Ojanen Tampereen yliopistosta puhui Itämeren alueen turvallisuudesta ja EU:sta. Mielenkiintoisin oli kuitenkin paneeliosuus, jossa europarlamentaarikot Heidi Hautala ja Nils Torvalds esittelivät meppinäkökulmaa Pohjoisen Euroopan turvallisuudesta Suomen näkökulmasta .Mitään  Nato keskustelua ei tästä kuitenkaan tullut vaikka asiaa sivuttiin useaan otteeseen. Seminaarin järjestivät ulkoministeriön Eurooppatiedotus, HYOL ry ja Ulkopoliittinen instituutti. Tilaisuudesta sai myös  mukaansarunsaasti opetusmateriaalia.

 

Kirjoittaja Auli Ojala TTOP ry, pj

 

 

 

Pohjoismaisen aineopettajakonferenssin satoa Odensessa

 

Pohjoismainen aineopettajakonferenssi pidettiin  Odensessa 29. -31.5.2017 (University of Southern Danmark). Aiemmin vastaavia konferensseja on ollut mm. Helsingin yliopistossa (2015) ja Göteborgin yliopistossa (2014). Osanottajia, joita oli kaiken kaikkiaan yli 200, oli pohjoismaiden lisäksi Yhdysvalloista, Hollannista ja Itävallasta. Avainpuhujina olivat mm. prof. Karen Risanger Roskilden yliopistosta, Tanskasta ja prof. Marte S. Gulliksen University College of Southeast, Norjasta.  Karen Risanger puhui monikulttuurisesta kompetenssista ja sen merkityksestä kielen oppimisessa. Marte S. Gulliksen esitelmöikädentaitojen ja taiteiden opetuksen  vähenemisestä opetussuunnitelmissa kaikissa pohjoismaissa. Miksi näin on? Miten hiljainen tieto siirtyy seuraavalle sukupolvelle? Hän pyrki esittämään positiivisen yhteyden kädentaitojen ja kulttuurin merkityksestä oppimisessa ja opetuksessa. Edellisen lisäksimielenkiintoisia workshop -aiheita kuunneltavaksi oli monia: älypuhelimen käytöstä käsityö- ja yrittäjyyskasvatuskompetenssiin. Digitaalisuus, kirjallisuus ja äidinkieli toisena kielenä monikulttuurisessa yhteiskunnassa herätti myös kiinnostusta ja oli vahvasti esillä ohjelmassa. Historian osalta esiteltiin mm. sitä, miten suomalaiset historian opettajat ovat saaneet uudet opetussuunnitelmat. Historiallinen ajattelu on keskiössä perusopetuksessa ja historiaa vaivaa edelleen liian runsas tietopainotteisuus. Helsingin yliopistosta asiastaesittelmöivät Najat Ouakrim-Soivio ja Jukka Rantala. Satavuotiaan Suomen digiloikka Kalevankankaalle ja Lenin-museoon esiteltiin englanninkielisenä versiona: Digital project in the historical contex: Kalevankangas and Lenin Museum. Pohjois-Hervannan koulun opettajien ja oppilaiden toteuttaman projektin; uuden opetussuunnitelman implementoinnin aidossa historiallisessa ympäristössä esitteli Auli Ojala.